Minua on viime aikoina mietityttänyt väite: homoseksuaalit eivät ole eheitä ihmisiä. Kuulemma ihmisestä tulee homoseksuaali ympäristön vaikutuksesta ja heillä on traumoja, heikko äiti- tai isähahmo, pettymyksiä vastakkaiseen sukupuoleen, heikko suhde kirkkoon yms. Näin uskovat siis ne ihmiset, joiden mielestä homogeeni on pelkkää satua, jolla yritetään entistä enemmän oikeuttaa syntistä maailman menoa. Kunnioitan ihmisten mielipiteitä, mutta tähän asiaan minulla on kyllä sananen sanottavana.
En tiedä muista, mutta minä ainakin tunnen olevani ihan eheä ihminen. Minulla ei ole elämässäni ollut minkäänlaista traumaattista kokemusta, vaikka välillä on ollut todella vaikeaakin. Minun sieluni tai sydämeni eivät makaa pirstaleina tyhjyydessä , vaan ovat yhä ihan toimivia kokonaisuuksia. Minulla on ollut vahvat vanhemmat, jotka ovat kasvattaneet minut yhdessä ja rakastaneet minua. Olen pettynyt elämässäni enemmän saman sukupuolen kuin vastakkaisen sukupuolen edustajiin. Uskon Kolmiyhteiseen Jumalaan ja olen aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana. Kasvuympäristössäni homoseksuaalisuudesta on vaiettu tai sitä on paheksuttu. Tiivistettynä voisinkin oikeastaan sanoa, että mikään minun ympäristössäni tai minun kokemuksissani ei ole rohkaissut homoseksuaalisuuteen. Kaiken järjen mukaan minusta olisi pitänyt tulla hetero, mutta ilmeisesti kaikki ne paikat oli jo varattu :)
Uskon henkilökohtaisesti siihen, että homogeeni on olemassa ja Jumala on niin tarkoittanut. Toivoisinkin, että ihmiset ymmärtäisivät, että homoseksuaalisuus ei ole mikään sairaus. Homoseksuaalisuus on ollut monille ihmisille täysin luonnollista aikojen alusta lähtien ja tulee todennäköisesti sitä olemaan myös jatkossakin. "Homoseksuaalisuudesta parantuneita" ei ole mielestäni olemassakaan. En halua vähätellä niitä ihmisiä, jotka näin uskovat , mutta minun silmissäni nämä "parantuneet" eivät ole koskaan oikeasti homoseksuaaleja olleetkaan tai sitten he pettävät itseään, kun kuvittelevat muuttuneensa heteroiksi. Olenkin hieman surumielinen ajatellassani niitä ihmisiä, jotka ovat täysin sekaisin seksuaalisuutensa kanssa ja joita painostetaan olemaan jotain muuta kuin mitä he pohjimmiltaan ovat. Tällaisesta painostuksesta ovat hyvinä esimerkkeinä Älä alistu -kampanja tai Aslan-järjestö, joiden toiminta on varmasti enemmän haitallista kuin hyödyllistä.
Nämä ovat kuitenkin vain minun mielipiteitäni ja jokaisella on oikeus olla eri mieltä, oikeus katsoa asioita omasta perspektiivistään. Itse kuitenkin aion jatkaa samaan malliin ja tukea ihmisiä oman seksuaalisen identiteettinsä etsimisessä. Ja onko sillä oikeasti väliä rakastaako ihminen saman vai vastakkaisen sukupuolen edustajaa, kunhan rakastaa.
Kesäisin terveisin
- M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti